Bloglovin

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/11779523/?claim=8e34mbuzfbg">Follow my blog with Bloglovin</a>

 Huomasin tuossa joku aika sitten että lähteissä oli Bloglovin. Minä sitten ittekseni mietin että mitenhä tuo on onnistunut ja mitä meinaa. Tutkiskelin sitten vähän ja sain kuin sainkin laitettua linkin blogiin ja sain blogini siellä omiin nimiini. Nyt sitten katsellaan mitä kaikkea tuolta löytyy.

Peku 5 kuukautta!!

Kylläpäs aika rientää! Peku synty viisi kuukautta sitten, ja kasvanu aivan hirveästi. Yritettiin vähän aikaa sitten katsoa Pekun säkäkorkeutta, erittäin haastavaa oli, luvuksi saatiin 57 cm, mutta en kyllä mene takuuseen tarkuudesta. Paikallaan se ei pysy kuin siankorvaa syödessään. Se on alottanu uuden harrastuksen, mäiskii tassuilla juomakippoa ja vettä on joka paikassa. (Ei mitään käsitystä mistä on sen oppinu.) Kynsien leikkuu on yhtä tuskaa, takatassut saa leikattua ihan hyvin, mutta etutassut on yhtä taistelua ja siihen tarvitaan kaksi ihmistä. Peku puree silloin oikeasti lujaa eikä pysy ollenkaan paikoillaan. Ohjeistettiin että päästää irti vasta sitten kun Peku rauhottuu, juu ei toimi, ei ole sellasta hetkeä kynsien leikkauksen aikana.. Takahampaat on vaihtunu jo melko hyvin, ihania pikku hampaita löytyny aina sieltä täältä. Isot hampaat sille onkintulossa, vähä pelottaa jo miten sen puremisen saa loppumaan. Minua se näykkii aina sillon tällön, mutta tottelee kyllä kun sanoo ei. Useasti oon kopannu sitä kuonoon jos ei ole totellu. Toisten kanssa ei mene aivan niin hyvin, Taavikaan ei oikeen osaa sitä komentaa lopettamaan ja muu perhe jos tulee kylään, niin sehän tykkää jos sen kanssa leikkii vähän ronskimmin. Silloin Peku unohtaa että ei saa purra ja mulla toisinaan ahistaa kun Pekua ei komenneta kunnolla, vaan jatketaan vaan leikkimistä. Muuten Peku osaa olla aika nätisti hihnassa, osaa tulla takas omalle puolelle kun käskee, ei vedä hihnaa ja osaa odottaa. Toisista koirista ja ihmisistä se on aivan innossaan, mutta ei kuitenkaan hauku. Paitsi tuota naapurin labbista, jos se haukkuu Pekulle. Ulkona ollessaan Peku kyllä haukkuu naapurin koirat ne huomatessaan, mutta leikkiä se vaan tahtois.

Ostin Pekulle uutta kuivamuonaa, Barking Heads Puppy Days, niissä on paljon lihaa ja Peku saa helposti kaikki ravintoaineet näistä kopuroista. Saatavilla oli myös vehnätön vaihtoehto, mutta Pekulle syötetään myös samaa ruokaa mitä met syödään, joten ei mitään järkeä. Ja Peku tykkää nuista tosi paljon vaikka vähän kalliita nuo oli, suraavaksi testata Jahti&Vahtia. Kävin ostaan Pekulle koppiin Ruti-Rexiä jos osais viettää kopissa enämpi aikaa. Vaikka kyllä se jo osaa sinne mennä, mutta makoilee vaan eteisessä. Pekuhan meinas syyä koko paalin ja muutenki oli ihan sekasi niistä lastuista, levitteli niitä vähän pitkin pihaa. Mutta nyt on Peksulla pehmikettä kopissa.Viikon verran se on ollu yöt ulkona, ja kun ollaan lähetty jonnekin, ulos se on jätetty. Aikasemmin ei oikeen uskaltanu kun se ei millään menny koppiin, tuli taivaalta mitä tahansa.

Katsotaan vähän Avaraa luontoa. (Ja vehkan kastelin hetkeä aikasemmin)

Minun miehet.

Vähän joulua oon saanu tänne lisää. Joulukuusenkin toin sisälle. Siinä on ainut kuusi mitä tähän taloon varmaan pariin vuoteen tulee. Oikeaa kuusta en voi sisälle ottaa kun olen allerginen ja Peku varmaan tuhoais koko kuusen ennen ku sen sais ees olohuoneeseen asti.

Joulukuusi ja tonttu

Tontulla on parta vähän sotkussa.

Vaihdoin tosiaan valkosen pöytäliinan sohvapöydälle ja muistin taas äsken miksen omista montaa valkosta liinaa. Sotkin liinan jo lasagneen.... Joulukortitkin sain kirjotettua, huomenna käydä ostaan merkit ja laittaa kortit menemään. Saatan käydä tänäkin vuonna Napapiirilla laittaan kortit postiin niin saa kunnon leiman. Joululahjojakin kävin ostaan tänään. Päätin mennä ekana Sampokeskuksessa olevaan Mainoa Desing-liikkeeseen ja voi kamala mitä kaikkea ihanaa sieltä löytyikään. Olisin voinut ostaa koko liikkeen tyhjäksi! Tahdon ostaa lahjaksi astioita joilla on tarkoitusta ja käyttöä. Erittäin haastavaa se on ja oikean lahjan tietää monesti vasta kun sen näkee.

Minun blogi ei ole mikään Gloria koti sisustusblogi, kuten ei minun kotikaan ole. Tässä talossa ainakin näkyy että täällä asutaan, voisihan täällä siivota ja kerätä Pekun leluja ja luita tiheämpään, mutta antaa köppänän leikkiä. Monissa blogeissa on erittäin kauniita kuvia ja tarkkoja asetelmia, onhan tosi että juuri kuvan ulkopuolelle jää paljon, mutta minulla ei ole vielä niin paljon innostusta järjestää taustoja täysin. Ehkä jossain vaiheessa jaksan panostaa kuviin enemmän.

Minun sohvat tuli!

Olohuone

Meillä on paljon harmaan sävyjä.

Sohvat saapu 7.02.... Olin juuri lähteny töihin kun Taavi heräs Pekun ulinaan ja oli menossa kattoon mitä se haukkuu, kuorma-auto oli pihassa. Oli tullu vähän hoppu laittaa vaatteet päälle. Ihmettelin kun koko päivänä ei ollu puhelin soinu, että olisivat kuormaa tuomassa. Töistä päästyäni soitin Taaville kysyäkseni oliko sohvat tullu, narrasi minua että ei ole kuulunu. Täällä ne sohvat sitten minua ootti! Nyt ne on paikallaan ja varmaan tuohon jäävätkin. Pöytäliinan vaihdoin valkoseen melkeen heti kuvien ottamisen jälkeen, liikaa harmaata samassa tilassa. Nyt saa alkaa miettiin mitä tauluja laittaa mihinkin, niitä mulla riittää. Pari naulakkoakin pitäs saaha seinään. Että ei tämä ole vielä lähellekään valmista.

Taavi kävi ostaan ittelleen kahvinkeittimen, (minä keitän pannukahvia, kyllä joku tekee vielä niin) Prismassa kun oli ale-päivät. Se oli haaveillu Mokkamasterista jo pitkään, sanoin että vaikka minä en sitä käytäkään olis kiva jos keitin olis violetti (mahtava väri) tai keltainen (jos muistatta että löysin kirpparilta vanhan keltasen keittiövaa'an. Kaupasta tullessan yritin tivata minkä värisen se oli ostanu, ei kertonu, eikä avannu pakkaustakaan vähään aikaan. Sitten vihdoin ja viimein laatikosta paljastui KELTAINEN Mokkamaster! Mulla on aivan mahtava mies!

Minusta hauskat!

Vähän väriä keittiöön.

Tuohon yläpuolelle minä haluan vielä hyllyn minun keittokirjoille. Senki minä haluaisin keltasen, mutta nyt kun on tuo keitin, voi olla että tulee liikaa keltaista. Pitää vähän funteerata hyllyn väriä, ei säikytetä Taavia liikaa.

Pipareita ja muuta.

Ekat charterit alko tulemaan tänä viikonloppuna, eli ollaan oltu töissä kellon ympäri ja juostu pari päivää. Meidän porukalla (190 hölöä) oli päivän Napsulla ja niitä viihytettiin ja opastettiin eri paikkoihin. Mullehan tuli sitten edellisenä perjantain aikana pientä paniikin poikasta, kun ennen oon huolehtinu näitten syöttämisestä, juottamisesta ja jälkien siivoamisesta, nyt pidin pystyssä leipä, mehu ja kahvi tarjoilupöytää pihalla, puhuin bussissa ja olin tonttuna. Eniten oikeastaan pelotti että jos asiakkaat pääsevät tulemaan vasta sunnuntaina kaikki leivät (2 leipää/asiakas) olisi pitänyt tehdä uudestaan............. Harkkarin kanssa väännettiin niitä neljä (NELJÄ) tuntia, 385 leipää, siinä oli urakkaa. Mutta onneksi tulivat ajallaan ja ihan turhaan minä jännitin bussissa puhumistakin, puolalainen opas puhui niin paljon etten minä saanu montaa kertaa puhun. Mutta nytpä olen toiminut myös tonttuna! Ja mahtavaa oli myös kun mentiin kentälle asiakkaita vastaan, siellä oli myös vanha työkaveri oottamassa omia asiakkaita. Oli pakko käydä kaveria halaamassa, unohdin täysin että olin tontun vetimissä, joten oli varmaan hauskan näköstä. Ei montaa kertaa ehtiny miettimää että nyt on Itsenäisyyspäivä, mutta päivä meni erittäin nopeasti ja kyllä  nukutti seuraava yö.

Tänään tein sitten pipareita, kotona ollaan tehty aina Itsenäisyyspäivänä pipareita. Olin ostanu pakasteeseen jo valmiiksi taikinan, en minä ole enää pariin vuoteen ehtiny taikinaa tekemään ja sitä tahtoo tulla niin paljon etten tiedä mitä niille tehä. Tänä vuonna en saanu lähtä siskon kanssa joulukirkkoon, minkä jälkeen leipoa torttuja ja pipareita, kun se hyväkäs otti ja muutti kesällä Tampereelle. Appiukolle en ainakaan vie tänä vuonna pipareita, ei ollu kuulemma edellisiäkään syöny! Ne on kuulemma niin nättejä, ettei ole ees pakettia avannu, Taavi meinas että kohteliaisuutena pitäs ottaa.

Taavillekin oma.

Ei mitään taideteoksia, mutta nättejä kuiten.

Uudet sohvat saahaan maanantaina tai tiistaina, mutta uus kirjahylly ollaan saatu. Appiukko oli käyny hakeen pari kirjahyllyä kahden kahvipaketin hinnalla. Minähän en tienny tästä mitään, kahtelin vaan ihmeissäni kun kantovat palasia sisään. Mutta nyt meillä on kirjahylly ja on hintansa väärtti. Ylös tulee ledivalot mistä osa osottaa ylös ja osa alas. Keittokirjat löysi väliaikasen paikkansa hyllystä, tahon ne keittiön seinään sitten kun Taavi saa laitettua hyllyn. Entiset omistajat oli kuulemma öljynny hyllyn joka vuosi, että mejänki pitäs. Melkeen alan öljyämässä kirjahyllyä, en kyllä ikinä.

Work in progress.

Jotain jouluista olen saanu laitettua taloonkin, varmaan ainoat mitä tulen laittamaan.

Jouluvalot ikkunassa.

Rosmariini löysi paikkansa muumimukista.

Tonttu uunin pankolla.

Jännittää taas miten töissä alkaa meneen, kun sesonki tiivistyy. Mummun synttäripäivällekin tuli tilaus, joka vaikuttaa minuun. Saa nähä pääsenköö jotenki luistamaan siitä. Taavi toi kotoansa pari laatikkoa Ankkoja ja leffoja, kokeilen jos saan ne jotenki tuohon kirjahyllyyn fiksusti.

Mukavaa Joulun odotusta kaikille!

Joulukin tulee....

Oon teheny ravintolahommia vuodesta 2007 asti, eli siitä lähtien Joulu ei ole ollut rauhoittumisen aikaa, perheen kesken lahjojen jakoa ja syömistä vaikkei nälkä oliskaan. Minun Jouluun on kuulunut juoksemista, kantamista, juoksemista, viinan kantamista, juoksemista (varo ettet tallo jotain ipanaa samalla), tehet lisää ruokaa, putsaat pöydät (englantilaiset lapset ovat avanneet lahjansa), kannat ruokia pöytiin (yrität saaha lautaset mahtumaan pöytiin, vaikka ootki siivonnu pöytiä), vihdoin kun asiakkaat on lähteneet yrität siivota mahdollisimman äkkiä kun pyhätyö on kallista, ja haluat ehtiä avaamaan ees yhen lahjan ennen kun nukahat. Niin ja tämä jouluhössötyshän on alkanut jo marraskuun puolessa välissä ja jatkuu pitkälle tammikuulle. Kun on perheessä ja oikeastaan suvussa ainut joka tekee tämmöstä työtä, kukaan ei ymmärrä miten joku voi olla Jouluna töissä... Vaikka iskä ja veli joutuu oikeastaan poikkeuksettaa auraamaan aattona (viime aattona tosin hiekottaan), niin silti tätä alaa ei oikeen ymmärretä. Vaikka en kyllä aina ymmärrä itekkään miksi tätä tekee. Aina on pelko perseessä, että tykkääkö ihmiset ruoasta, mitä jos möläytät vahingossa jotain (yksissä häissä meinasin alkaa laulaan ääneen Stigin Puumaa mä metsästän.......) ja millon pääset kotiin.

Onhan tässä hommassa hyvätkin puolensa asiakkaat on erilaisia, joillekin voit jutella kuin kavereille ja tunnelmakin on vapaampi ja rennompi. Tässä minun työssä saan onneksi tehdä monenlaisia tehtäviä, eikä päivät ole täynnä äänekkäille turistelle tarjoilua. Taavikin on Joulun töissä, niin voin minäkin olla, ei tarvi tiettyyn aikaan olla kotona. Yhet jouluvalot oon laittanu ja tonttu-ukon leivinuunin päälle istumaan. Kinkkua tuskin tuun paistamaan, sitten kun minä kyllästyn tähän työhön, hankin ittelleni toisenlaisen  ammatin, sitten teen kaikki niinkuin äitin kans ollaan tehty. Syödään aamulla joulupuuroa ja sekametelisoppaa, käydään haudalla/haudoilla, katsotaan Lumiukko ja Joulupukki ja noitarumpu. Syödään joulupäivällinen kinkkuineen ja kaikkine herkkuineen (jotka oon edellisinä päivinä ehtiny tekemään, kun ei ole tarvinnu töissä juosta), käydään joulusaunassa ja avataan lahjat. Jouluna yölläkin saa syödä, ja uusia pelejä pelatessa tai leffoja katsottaessa yön tunteina on mukava käydä syöpäsemässä välistä. Tämmönen on minun Joulu sitten kun ehdin niitä viettää ja kun kotona on joku muukin kuin minä ja Peku. Kotiakotia minä voin aina mennä jos, ehdin ja Taavi on töissä. 

Tällä viikolla saan sohvatkin, JEEE!! 5. päivä lupasivat että sohvat on rovaniemellä, minä tosin oon varmaan töissä, ainakin Itsenäisyyspäivä menee töitten merkeissä. Pitää toivoa että saahaan sohvat jotenki tänne, Taavi lähti käymään Torniossa mutkan ja tulee lauantai aamusta. Olipas siinä taas vuodatusta, mutta toivottavasti joku jakso lukea ja ymmärsi ees osan.

Pinaattikeitto

Jääkaapissa oli tuoretta pinaattia vielä iso läjä ja se alko jo vähän nahistuun, päätin tehä pinaattikeittoa tuoreista pinaateista pitkästä aikaa. Erittäin nopea valmistaa ja maistuu. Keittoa vaan on pidettävä silmällä ettei kiehu yli tai pala pohjaan. Keiton tehin näin:

Pinaattikeitto

n. 1 litra tuoretta pinaattia

1 l nestettä (vesi, maito)

valkosipulijauhe

pippurisekotus

suola

kasvisliemijauhe

n. 10 rosmariinin lehteä

2 rkl voita

1. Kiehauta pinaatteja pienessä määrässä vettä n. 5 min (halutessa voit laittaa rosmariinit samaan syssyyn). Munat samaan aikaan kiehumaan.

2. Lisää kaikki ainekset ja anna kiehua hetki

3. Porataan tasaiseksi ja lisätään suurus (vehnäjauho-vesiseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen), mitä suurustetta itse tykkää käyttää.

4. Anna hautua hetki ja kuori keitetyt munat ja halkaise kahtia. Nauti!

Pinaattikeittoa NAM!!

Pinaattikeitto tarvii sen kananmunan ja minusta vaalealeipä maistuu erittäin hyvältä, oikeastaan paremmalta kuin ruisleipä.

Minä oon maalannu tänään vaatehuoneen hyllyjä. Selkä meinaa sanoa sopimuksen irti, kun Ikean porrasjakkaran päällä olen maalannut, välistä pitäny mennä lattialle kontalleen. Kuvia saatta sitten kun laitan hyllyjä paikalleen. Kiinni poraamaan niitä en vielä ala, ootan että Taavi tulee ja sanoo, haluaako että maalaan levyt toiseen kertaan. Vähän oli haastava maalata, kun yhdisti lakkapohjaisen (vetinen) kalustemaalin, haastavan työasennon ja vähän huonon maalaustelineen. Reunoille tuli oikeastaan poikkeuksetta enämpi maalia, mutta muuten ihan tasasesti sain maalattua. Suihkutin sumutepullolla vettä ja hioin pinnat ja reunat sileemmiksi ennen maalausta.

Peku on ollu melko levoton eilisen illan ja tämän päivän. Yhellä lelulla jaksaa leikkiä kaks minuuttia ja sitten siirrytään seuraavaan. Tämmöstä jälkeä se sai eilen illalla ennen nukkumaan menoa aikaan...

Jotain siellä laatikossa selvästi on..

Alimmaisenahan se oli, halko......

Kangasta taloon.

Vihdoin ja viimein minä sain verhot ikkunoihin. Rovaniemeläisestä sisustuspalvelu liikkeestä kävi nainen kotikäynnillä syssymmällä ottamassa mittoja ja kattomassa olemassa olevaa sisustusta (tai sen puutetta tässä tapauksessa). Kävin viikko sitten hyväksymässä kankaan ja hinnan ja torstaina sain sitten tangot ja kankaat ja tänään laitettiin Taavin kanssa net paikoilleen. Olohuoneeseen ja keittiöön tuli verhot samaa kangasta, mutta keittiön pikkuikkunaan tuli valelaskosverho ja pari sisustustyynyä sain kaupantekiäisinä. Tyynyt oottaa makkarissa sohvia... Kankaassa on violettia/viinipunasta, harmaata, valkosta, mustaa ja beigeä eli kaikkia värejä mitä talosta jo löytyy. Suunnittelija osasi aika hyvin löytää minun näkösen kankaan. Keittiön ikkunaan olisin ehkä halunnu täyspitkän tangon, mutta ihan hyvältä tuokin näyttää. Tangot oli melko huonosti katkastu. Epätasaiset päät ja eri mittaset tangot. Kävin mainitsemassakin asiasta kaupungilla ollessani, eipä hän oikeastaan muuta sanonu kuin eihän niitten sentilleen tarttte olla. Paree vissiin ensi kerralla ostaa tangot itse.. Verhot on hyvin tehty ja niihin olen tyytyväinen. Eikä loppupeleissä kallis satsi ollu, 380 euroa verhot, tangot ja kaksi tyynyä (niistä kuvia sitten sohvien kanssa).

Kulmaikkuna

Keittiö

Keittiö

Mattoja on vielä aika vähän lattioissa kun Peku myttää ne sisällä ollessaan. Eli en ole vielä jaksanu panostaa mattosisustukseen. Joudun varmaan pari mattoa ostamaan loppujen lopuksi, mutta se sitten aikanaan. Taavikaa ei enää arastele näitä värejä. Kysyin että joko se on tottunu nuihin minun jakkaroihin, mitä maalasin violetiksi (oikeastaan täysin sama väri kuin verhoissa, aika hauska). Sanoi että sitä väriähän on kyllä talossa monessa kohin, ollaan vieläkin samoilla linjoilla värimaailman kanssa. Jipii!! Edellisessä kuvassa näkyy maalaamani Ikean jakkara. Ja maalaamaton, sitä tuskin tulen maalaamaan, ainakaan samalla värillä, kun on vähän eri kokonenkin kuin toinen.

Toisessa keittiön kuvassa näkyy myös maljakko/lyhty, mikä Askosta sillon ostin. Taavi ei oikeen innostunut vessan tikashyllyköstä, meinas ettei meillä tarvi portaita ylös ostaakaan... Se ei oikeen ymmärtäny minun visota. Joskus tahdoin niitä olevan kaksi ja niistä tulee "yöpöydät" mejän sängyn viereen.

Taavi lähtee taas tänä iltana Tornioon... Pitkästä aikaa tuntuu siltä etten minä haluais sen lähtevän, viime viikolla meinas jo mökkihöperyys iskeä, kun yksikseni taikka Pekulle joudun juttelemaan täällä. Hirveästi ei ole vieraita käyny kylässä, vaikka aikasemmin en oikeen ees halunnu että kukaan näkee tätä kaaosta. Onneksi kohta alkaa sesonki, niin ei tarvi miettiä kuin sitä että ottaako Pekun matkaan vai jättääkö kotia. Toivottavasti Taavi saa kohta sen häkin valmiiksi niin voi Pekun jättää rauhassa kotia yksin. Pekukin on nyt saanut kaikki rokotuksensa ja painaa tällä hetkellä 15 kiloa. Iso poika se jo on, tahtoo vaan haukkua aika paljon. Naapureittan lapsia ja ohikulkevia koiria se haukkuu jos on itse narussa kiinni, enkä minä tai Taavi olla pihalla. Lapsia se saa minun puolesta haukkua, sen verran hyvin osaavat Pekua kiusata. Pariin otteeseen ollaan huomattu, että juttelevat Pekulle puskien suojista ja kävelevät mejän puolen ojassa. Ei Peku vihasesti hauku, häntä sillä aina heiluu ja utelias kun on niin leikkiä se aina haluais. Toisinaan se juttelee muitten koirien kanssa, se kuulosta toisinaan aika hauskalta. Ikkunanki se on koppiinsa saanu, mutta ei se sisälle taho mennä. Mieluummin istuu kopin portaalla ja pötköttelee siinä. Maton oon laittanu kopin eteiseen ja portaalle.

Ensin venyttelyt

Ja sitten käydään kiinni.

Kun Taavi ei osaa päättää...

Niin minä tehen sitten niinku haluan! Kävin siis eilen tilaamassa meille ne sohvat. Menin vaan Askoon, koska viimeisimmäin kierroksen jälkeen vaikutti että siellä on parhaimmat sohvat ja siellä oli osa tarjouksessakin. Meillähän oli kiikarissa kahden ja kolmen istuttavat sohvat. Tiesin että nämä ei halvalla lähde, mutta 1800 euroa, mitä eräässä liikkeessä tarjottiin, on kyllä liikaa. Eihän niistä kehtais ikinä luopua. Askossa sitten kolmen istuttava sohva oli tarjouksessa ja kyselin mihin hintaan ne myypi mulle kahden istuttavan (se kun oli tässä tapauksessa kaallimpi entä kolmen istuttava). Sain sitten 1098 euroa molemmat sohvat ja lupasivat toimituksen ennen joulua.

Täältä

Täältä

Valitsin metallijalat ja kangas on harmaa, ei nuin vaalea mitä näissä Askon kuvissa.

Löysin minä sieltä myös tuolin eteiseen... Aivan ihanan näkönen ja mahtava istua! Mutta sillä oli aivan liikaa hintaa, kuvaa ei ole Askon nettisivuilla. Mutta kyllä minä jotain heräteostoksia tein... Hanna-tikashylly ja violetti pallomaljakko lähti matkaan. Voisinkin esitellä miltä mejän WC tällä hetkellä näyttää, kun siellä alkaa olemaan tavaraakin, kuten wc-paperiteline...

Hujuhajuhylly

Minusta nätti.

Telineen kanssa olen vielä hieman epävarma, haluaisin maalata tuon mustaksi tai sitten poistan tuon valkosen maalin ja jätän valuraudan näkyviin.

Vessa.

Hanna-tikashylly

Taavi aiko sanoa ittensä irti, kun ei voi jättää minua enää yksin, kun ostelen kaikkea sen poissa ollessa. Jos se nyt kuiten pysyis Torniossa töissä, en minä varmaan osais olla täällä Taavi koko ajan näkösällä. Olihan Taavi ja Peku tiistain ja keskiviikon ihan kaksistaan, kun olin yötä töissä. Peku oli kuulemma ikävöiny minua, ei ollu syöny kunnolla, ei tahtonu rauhottua millään ja yölläkin oli kuppassu. Nyt se on sitten syöny luitaki minun sylissä, olihan mullakin kamala ikävä Peksua. Taavi lähti samana iltana Tornioon ja annoi lähtö suukkoa, Peku tuli mejän väliin.

Näissä maisemissa joudun työskentelemään... Rankkaa :)

Niin ja se sohvapöytä, sekin sai hyväksyntänsä ja itsekin tyllään vieläkin siitä. Peku jyrsii luitaan mielellään sen alla ja sotkee samalla maton, mutta onpahan hetken aikaa paikallaan. Tämän tosiaan löysin kirppikseltä ja kun Taavi ees lähteny kattoon tätä, kävin ostaan pöydän Taavin ollessa töissä.

Sohvapäytä.

Vapaapäivä!

Nukuttiin Pekun kans tänään pitkään, noustiin vasta kasilta ( minä tosin jatkoin unia vielä puoltuntia kun olin Pekun laittanu pihalle). Leikittiin ja puuhattiin vähän pihalla ja jätin köppänän mesuamaan yksikseen pihalle ja siivosin vähän huushollia, että Peku saa taas levittää kaikki lelunsa ympäri kämppää. Pekun leluihin kuuluu mm. tennispalloja, limsapullo, röhisevä lehmä, pahveja ja suojamuovistyroksit. Sain eilen myös valmiiksi Ikean tuolin maalauksen, ihan hieno siitäkin tuli, en jaksanu ottaa ennen kuvaa; kaikki varmaan tietää miltä tämä tuoli näyttää.. Tällä hetkellä jakakara toimii kukkatelineenä, mutta voi olla että siirtyy eteiseen jos tarve vaatii.

Kukkajakkara

Olohuoneen nurkkaus.

Tänään sain myös Party Liteltä tilaamani tuotteet.Tilasin siis kolme tuotetta; kaksi joululahjaksi ja yksi itselle. Todella kauniita tuotteita, täytyy myöntää. Votiveja (eli tuikkuja kait, ihme sanojaki keksitty että myydään varmasti ainutlaatuisia tuotteita) en raaskinu vielä tilata, mutta hyvin toimii normi tuikullakin.

Hopeahiutale

Samalla reissulla sain ystävältäni kangasteippiä, kun sein inspiraation tehä töistä jäädyistä verhon palasista kaitaliinat. Minulla kun ei ompelukonetta ole, ja kun inspiraatio on, niin sehän on toteutettava heti. Vähän kaposet nuo on, mutta ei minua haittaa. Täytyykin kyllä myöntää että aika kivat tuli, ja pari palasta jäi vielä odottamaan että saan hankittua lisää teippiä tai tehen niistä jotain muuta. Tapletitkaan ei varmaan olis pahat. Teppi vaan nuppineuloilla kankaan taitokseen ja silitetään puolella teholla ja hyvin tarttuu. Värimaailma tällä hetkellä on ihan mukava, verhoja vaan odotellessa. Verhot on menny ompelukseen ja odottelen viestiä millon ovat valmiit ja samalla sovitaan tangoista ja niiden asennuksista. Odotan innolla että saan verhoni!

Minusta ne on nätit.

Lyhty on tuparilahja.

Eteistä minä en ole varmaan muistanu esitellä. Sekin on vähän muuttunu ja nyt siitä saa kuviakin, kun ihana mieheni sai laitettua lampun kattoon. Lipaston päälle minulla on Attirance-liikkeestä ostettu huonetuoksu. Tuoksuun kuului viisi tikkua, aluksi mulla oli maljassa kaksi tikkua, mutta vähän aikaa sitten laitoin kolmannen. Käännelly olen tikkuja sillon kun olen muistanu mutta varmaan parin viikon välein. Auki purkki on ollu siitä asti kun ollaan tähän muutettu, varmaan ekana päivänä aukasin (olin siis ostanu tuon jo valmiiksi odottamaan uutta kotia).

Eteinen.

Omatekemä matto :)

Huonetuoksu.

Tämä purkki onkin varmaan tuttu.

Millasia kokemuksia teillä on huonetuoksuista? Minä oon erittäin tuoksuherkkä, mutta tykkään hyvistä tuoksuista kunhan ei "mene nokkaan". Mitähän minun vanhalla kommentoijalle Viiville kuuluu? Olitta vissiin käynykkin täällä taloesittelyssä, minä en ollu henkisesti kykenevä jäämään. Mietin kyllä ittekseni silloin että olisittekohan työ tulossa ja että olis kiva tavata.

Suklaakeksejä ja sisustusta.

Suklaakaurakeksit kahdella tapaa.

Yritin etsiä maailman parhaitten suklaakaurakeksien ohjetta, mutta en löytäny. Piti sitten alkaa testailemaan että saan reseptin oikein. Sain sitten kahden sorttisia keksejä; rapeita lastuja ja paksumpia keksejä. Testasin myös samalla kiertoilmauunin toimivuutta, hyvin paistaa kaksi peltiä kerralla.

Versio 1:

200 g voita

1 dl sokeria

1 muna

1 tl leivinjauhetta

2 dl vehhnäjauhoja

2 dl kaurahiutaleita

1 dl fariinisokeria

170 g taloussuklaata

1. Voi ja sokeri ensi vaahdoksi ja muna vatkataan hyvin joukkoon.

2. Kuivataineet sekoitetaan ja lisätään kaikki taikinaan. Sekoitetaan hyvin.

3. Laitetaan jääkaappiin n. 30 min.

4. Tulee kaksi pellillistä keksejä, paistetaan 10 - 15 min 180 astetta. Riippuen aivan kuinka isoja keksejä tekee, tämä taikna leviää jonkun verran.

Suklaakauralastut

Versio 2:

200 g voita

1 dl sokeria

1 muna

1 tl leivinjauhetta

2, 5 dl vehhnäjauhoja

2 dl kaurahiutaleita

1 dl fariinisokeria

170 g taloussuklaata

Valmistetaan samalla ohjeella, ei leviä uunissa aivan niin paljon kuin edellisellä ohjeella. Yhtä hyvä kuitenkin on, tämä ohje on juuri se millä saa herkkukeksejä, Taavi vaan tykkäs niistä lättänöistä ja murustavista kekseistä enemmän. Söi melkeen kaikki keksit ite. Voi että on kylmä maito ja vielä vähän lämmin suklaakaurakeksi hyvää!!

Suklaakaurakeksit.

Käytiin tänään Taavin kanssa Terrassa shoppailemassa Pyhäinmiestenpäivän kunniaksi. 150 euroa meni ja pimeä ehti tulla ennen kun päästiin pois... Ostettiin olohuoneeseen lamppu, päätös tehtiin yhdessä, ja yksi jännä juttu kävi, minä en enää halunnu sitä lamppua mitä kattelin jo enne talonpohjien ajoa. Juttu asiasta löytyy täältä. Päästiin lamppuhyllyille ja aloin taas jälleen kerran katteleen tätä lamppua, niin minä enää sitä halunnukaan, olin jo kyllästynyt siihen! Jännä homma. Alotettiin sitten uudestaan katteleen vaihtoehtoja ja viimein löyty sopiva ehokas. Ja vissiin kaikenlisäksi viiminen. Siellä Party Lite-kutsuilla kattelin pikku lyhtyä missä oli tämä sama metäs kuviointi, melkein ostin sen, mutta näättä sitten joskus mitä ostin. Valasee melko makiasti, pitää varmaan harkita vähän pienemmän hehkun laittamista.

Forest, Norjasta.

Sohvanurkkaus...

Sain myös ostettua kylppäriin penkin ja maalipurkin. En sitten vissiin muistanu näyttää Taaville millasen sävyn otin, oli ilme kyllä näkemisen arvonen kun näki minut maalauspuuhissa. En tiiä maalaanko tuon vielä toiseen kertaan, mutta näyttää minusta kyllä ihan hyvältä. Ja ekat reiätkin on saatu laitettua seiniin, ei tartte laittaa pyyhettä ikkunasta roikkumaan. Jännittää vaan vähän että miten kestää kylppärissä olon tuo penkki kun Taavi totes, että jos on vesiliukonen maali niin mitä tapahuu jos märällä perseellä siihen istuu. Jännä nähä!! Aika hyvin näytti tuo penkki maalia imevän, että jospa se kestäs. Ja kyllä Taavi tulee huomaamaan että väri on vallan mainio.

Terrasta hankittu penkki.

Maali ja sävy, millä maalasin penkin.

Ja tämmönen siitä tuli

Tässä on penkin paikka.

Peku on kasvanu aiva kamalasti, ja vauhtia tulee lisää. Ostin yksi päivä Terrasta Pekulle uuden lelun, siinä toivossa että se lopettas meidän puremisen... juu, kyllähän Peku lelusta tykkää, mutta taas tuli kankkuun uudet hampaanjäljet... toivoton tapaus sanon minä, sais jo tulla uudet hampaat. Äiti ei ehkä arvosta tätä lelua, mutta ei se oikea lehkä ole, sillä on kuusi utaretta.

Uusin lelu, ja kuolaa on.

Uusi kaulapanta on vähän liian iso vielä.

Edellisestä postauksesta onki jo aikaa...

Piti ihan käydä kattoon omaa blogia, että mitäs minä oon viimeksi kirjottanu... Onhan tuosta pieni tovi vierähtäny. Tekemistä on ollu ihan nokko, pään saanu illalla sänkyyn niin heti on uni tullu, Taavi mukaan lukien. Normaalisti olisin jo tähän aikaan nukkumassa, kun kuitenki olen heränny seittemän aikaan päästään Pekun pihalle ja valmistautuun töihin lähtöön, yksin taikka Pekun kanssa. Viime viikkolla käytin Pekua rokotuksella, ja kavoksissa ollut toinen kiveskin oli ilmaantunu. Raukka nukku sitten automatkan takas kotia, mutta siihenpä se "rokotuksen jälkeinen väsymys" sitten jäikin. Hassu koira se on, illan taas nukkunu lattialla taikka tyynyllä kun minä oon märsänny ja kattonu Vain Elämää. Sekin on jännä homma, en ikinä ole tykänny Edelmanista (äitin kans ollaan aina vaihettu autossa kanavaa kumpi ehtii ensin-tyyliin, jos Edelmania soittavat) se ääni on vaivannu minua aina jotenki, niin en ole sitten sanojakaan paljoa kuunnellu. Kyllä minä pystyn katsomaan elokuvia ja sarjoja, mutta se lauluääni jotenki on ahistanu aina. Tilannekatsaus: koneeni ei enää lue sd-korttia.... Puhelimesta onneksi löytää vielä kuvat, perskele kun kaikki taas vastustaa..... Silmiä meinaa kirvellä vieläkin kaikesta itkemisestä.

Telkkarikaveri

Tylsää, otan päikkärit.

Ei pysy paikallaan ees nukkuessaan...

Nyt alan kohta itekki aatteleen että jopas on koira painotteinen postaus, mutta minulla on kyllä syy miksi kuvia uudesta kodista on näinki vähän. Täällä vallitsee kaaos! Sohvaa ei ole vieläkään.. edes käyty kattomassa, lattioilla ei voi oikeen pitää mitään joten kaikki tavarat on tasojen päällä, mattoja ei voi laittaa vieläkään lattiaan, en ole ehtiny siivoamaan (Taavi ihana petas torstaina pedin kun mulla oli vieras tulossa kylään kunhan töistä pääsin). Voin minä ehkä vähän valasta tätä kaaosta, jos kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa...

Pekun lelut pitkin lattioita :D

Kävi mulla sentäs se sisustussuunnittelija/verhomyyjä tässä viime viikolla. Kysy että onko minkälainen aikataulu.. juu ei ole, vastasin. Tämän (nyt menossa olevan) viikon aikana sanoi alottavansa suunnittelun, kaippa hää ensi viikolla soittaa. En minä muistanu Taaville tästäkään mainita, vasta kun hän oli käyny... Olis kyllä kiva saaha jo verhot ikkunoihin ja etenkin se sohva. Se kuitenkin menee tilaukseen ja siinäkin menee pari viikkoa. Se verhonainen sano että harmaa on ihan hyvä väri sohvalle, voi yhistellä mielin määrin värejä.

Päivät tosiaan menny aika mukavasti töissä ja pimeä alkaa tuleen kun kotia pääsee. Kävin minä keskiviikkona kaverin luona Party Lite-kutsuilla, vähän jännitti että miten tämmönen allergigggo selviää kaikista niistä tuoksuista, mutta ei ahistanu yhtään. Hyvin sain rahat (tankkasin tässä luoton puolelta) tuhlattua, hyvä minä!! Parit joululahjat ostin ja ittelleni tänne sopivat koristeen, kynttilöitä (tai mitä välkkyviä, tuikkivia, mitä ne nyt olikaan) en raskinu vielä ostaa. Staffpointin kans saanu tapella että millon minä saan sieltä kaikki rahat pois, nyt kun vaihoin firmaa, tänään ne sitten onneksi tuli, ei menny kun kolme viikkoa.... Äitillekin soitin tilitys puhelun, että ahistaa kun ei tiedä millon saan rahaa ja kuinka paljon/vähän. Iskä oli Lakkapäältä käyny varaamassa koiraverkkoa Pekulle, ensi viikolla alkaa sitten kasaan poijalle häkkiä. Saahaan laitettua se tuonne vähän kauemmas tiestä, jos ei sitten haukkus muille koirille niin paljon. Tässä on alkanu joku valopää kävelyttään chihuahuaa, jonkun muun tien varrelta ja Pekuhan kyllä haukkuu kaikki lamppuharjat ja vieraat ihmiset, jotka kävelee tuota tietä.

Käytiin viikonloppuna Pekun kans kotona yö nukkumassa. Peku pääsi myös ekaa kertaa metsään irti, hyvin kierteli ekakertalaiseksi ja siihen nähen, että Jetsun kans tappelivat vähän väliä. Haukkukin se pariin otteeseen jämerästi jotain tuossa nuotio paikalla, mutta mitä sitä emme tiedä. Hirveästi poron jälkiä siellä näky, mutta eipä paljon muuta.  Reilu pari tuntia käveltiin metässä ja alkohan nämä kaks loppu matkasta vähän väsymään, mutta tapella ne kyllä jakso! Nyt on vissiin aika hyvin purkitettu postausten välinen aika umpeen.

Iskä otti minusta, Pekusta ja Jetsusta kuvanki.

Peku tietää missä ei perse palellu.

Ja nyt selvis miksi kone ei lue tuota muistikorttia, kortin pitää olla pohjassa jotta näin tapahtuu..... Tarkkailemme tilannetta.

Vahtikoira

Nyt me sanomma hyvää yötä. Kuulostaa vähenevän kodinhoitohuoneestaki möykkä, että Pekukin varmaan laittanu nukkumaan.