Käsitöitä.

Sain viime viikolla myös pari käsityötä tehtyä valmiiksi. Suurin saavutus oli ukon villasukat. Alotin ne jo helmikuussa, ajattelin että teen ne kullalle ystävänpäivälahjaksi, sain sillon ekan sukan valmiiksi ja toisen puoleen väliin jalkapöytää, nyt sitten istuin puolisen tuntia tuolissa ja sain sen viimein valmiiksi! Eniten meni oikeastaan aikaa miettimiseen ja laskemiseen, että miten minä edellisen raidat tein ja miten kärjen kavensin.

Toiset villasukat, sitten yläasteen.

Ja kolmannen pänikän teinn myös, se meni äitille. Aluksi oli laittamassa sitä kukkaruukuksi, mutta ei sitten kuulemma kehannukaan laittaa. Oli niin nätti! Kiitos äippä! Tämmönen siitä sitten tuli:

Äitille mennyt pänikkä.

Minun pitäs keksiä tuolla joku kunnollinen nimi. Pänikkä, sankko, mitähän niitä olis? Ehotuksia otetaan vastaan. Tein myös toisen satsin muffineja, vähän erillä ohjeella. Ihan hyviä niistähi tuli, mutta enskerralla muutan vähän ohjetta ja laitan vasta sitten ohjeen tänne ku se on mieleinen.

Töissäki tuntuu taas vaihteeksi ihan hyvältä ku saatiin uudet työvuorolistat, ja mulla oli muutama päivävuorokin siellä. Mutta saatiin me tänäänki murista harkkarin kans ku ei tuo mejän mies osaa purkaa kuormaa järjestelmällisesti.. Mutta tästäkin päivästä selvittiin ja nyt olis parit vapaat ja sitten viikonloppu töitä. Tänään tytöt sano että harmi ku ei ole viikonoppuna töitä ku on lauantaikin pyhä, enhän minä ollu ees tajunnu että olis pyhäinmiesten päivä jo nyt. Hyvät rahat tulee!

Ja lopuksi pieni salaisuus/uskallanko toivoa, käydään Miehen kans ensviikolla kattoon yhtä tonttia, olisko se hintansa väärtti. Alkaa usko kohta loppuun kesken, ei täältä löydy ikinä meille tonttia.

Ihana viikonloppu.

Perjantaina minun piti kaverin kans lähtä käymään kaverin kans aamulenkillä, mutta täällä oli kyllä niin kaljupääkelit, että vedin jo omalla parkkipaikalla lipat. Syötiin, sitten aamupalaa ja lähettiin kaupungille ostaan Kittilän kaverille synttärilahjaa. Päädyttiin sitten Pentikin kynttilänjalkoihin, saaja tykkäs lahjaastaan. Perjantaina sain muutenkin kamalasti aikaseksi. Kävin ostaan materiaalia äitin pänikkää varten, ruokakaupassa ja tein ruokaa ja leivoin muffinsseja.

Suklaamuhvini

Laitoin esillekin näitä

Näiden muffinssien ohje:

4,5 dl vehnäjauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

125g voita

2,5 dl sokeria

2 sokeria

1,5 dl maitoa

100g tummaa suklaata

1. Kuivat aineet sekasin. Voi ja sokeri vaahdoksi, kananmunat lisätään yksitellen.

2. Kuivat aineet, maito ja rouhittu suklaa lisätään vuorotellen sekoittaen.

3. Paistetaan 175 astetta noin 20 min. (mulla kestää vähän kauemmin ku on vähän vanhempi uuni) ja tästä tulee sopivasti muffinivuoallinen eli 12 kpl.

Velipoika kävi mejän serkun kans kylässä illalla, just ku mieshi oli päässy rauhottuun ja päikkäreille, jouduin  kerättään toisen :) Sain myös vähän ukon villasukkia etiäpäin ku oottelin häntä syömään kinkkukiusausta.

Lauantaina lähettiin sitten Kittilään juhliin 1v kumityttöä. Vähän meinas vissiin molemmilla väsyttää, minä ku oon tottunu nukkuun autossa ja toisella jäi vähän unet kesken, ku ei vissiin ollu kiertonsa aikana montaa tuntia nukkunu.

Sankari pallonsa kanssa :)

Kivat oli juhlat ja vaihtia riitti. Syyäkin saatiin niin että napa ruskas, olis vaan pitäny jäähä sinne jatkoille pojille kaveriksi. Mutta päästiin viimeinki takas kotia nauttiin rauhallisesta lauantai-illasta ihan kahestaan. Nyt pitäs lähtä käymään kaupassa ja leipoa vähän lisää muffineja, jos nuorempi velipoika tulee viikoksi kaupunkiin ja asustaa varmaan siskon ja minun luona sen ajan.

Seuraava askel mejän parisuhteessa.

Aikaisemmassa kirjoituksessani kerroin vähän minusta ja Miehestä. Se oli joku tunnepurkaus, aika rankka mutta nuita nyt tulee toisinaan. Nyt olen sitten päättänyt ottaa seuraavan askeleen;

Nyt hän pääsee itsekin sisälle.

Joku saatto kuvitella jotain suurempaakin askelta, mutta tämä on ollu minun koti jo niin pitkään. Pelottaa vähän, jos tänne saattaa tulla joku ihan miten haluaa. On mulla vielä pari päivää aikaa miettiä, annanko aivaimet hänelle vaiko en. Olen minä kuiten hyvän avaimenperän löytänyt, jos en muuta! Voisin antaa pelkän avaimenperän hälle!

Erilainen työviikko

6 päivän työ putki; 2 salia, 2 keittiötä ja 2 salia. Ollaan jo puolessa välissä :) edes vähän vaihtelua ainaisiin keittiös iltavuoroihin. Meinasin tässä yks ilta jo alkaa repimään hiuksia päästä, etten jaksa enää. :D Toivottavasti kohta tulee muutosta tähänki hommaan. Saatiin myös keittiöön harkkari, sain juttuseuraakin samalla, ja saa nakittaa kaikki ei niin mukavat hommat... Heheh! :) Kultahi tulee takas ku mulla loppuu työviikko, sitten otetaanki lauantaina suunnaksi Kittilä ja kummitytön synttärit ( ja myös tyvären äitin). Pitäs vissiin huomenna kävästä vähän ostoksilla...

Aamut mulla on menny oikeastaan hukkaan, tulee valvottua keviästi yli puolen yön, enkä sitten herää ennen yheksää. Jos mulla ei ole mitää menoa, olen erittäin hidas lähteen liikkeelle, tunteroinen saattaa hurahtaa lehteä lukiessa ja kahvia juodessa... Tänään sain sentään tehtyä pinaattikeittoa ja keitettyjä munia ruoaksi. Aamulla mussitin muutaman porkkanan, niitä menee varmaan kilo viikossa kun tulee töissähi niitä syötyä vetarista :)

Tuunattua pussipinaattikeittoa

Tein joskus tätä ihan sikana. Toisinaan alkaa haluttaan pinaattikeittoa, johtuu varmasti myös menkoista. Knorrilla oli hyvää pussikeittoa, mutta en ole nähny sitä pitkään aikaan. On siis täytyny tyytyä Pirkan vaihtoehtoon. Teen keiton oikeastaan aina pelkkään maitoon, (riippuu paljonko kaapissa on, täytyy säästää myös mukiin) vähintään puolet maitoa ja vettä. Lisään myös muutaman pakastepinaattikuution, nyt mahto mennä 4 (pussin loppu). Maustoin tällä kertaa kasvisliemijauheella, pippurilla ja Provencella (sitäki käytän melkein jokapaikkaan). Munat keitin melkeen kypsiksi, ei saa olla liian kuivaa munaa ;) Kaveriksi hyvää ruislimppua ja voita, oli hyvää! Eikä tuo kamalan kallistakaan ole ja lihaton lokakuu jatkuu. Kyllä minä olen lihaa syönyt, kuten hirvenlihaa ja Röngän lähellä tuotettua naudanlihaa. Leikkelemakkaraa en ole syöny ollenkaan!

Äiti halus että teen silleki tuollasen pänikän, mitä oon tehny itelle ja siskolle, yritän vähän miettiä että millasen siitä teen. Kukkaruukun aiko hän tehä siitä. Korjattu verolappukin saapu eilen. Ihan hyvin saan palautuksia, ei muuta kuin tatuointia suunnittelemaan :) Yksi minulta löytyy, vasemmasta kädestä leijonan horoskooppimerkki. Olen varmaan ala-aste ikäsestä miettiny että sen minä haluan jonnekin. Vuosi sitten hankin sen. Kaikki kysyy aina että mitä se merkkaa, ja että mikä käärme tuo on :) Me kaikki sisarukset ollaan leijonia, ja kaikkien oppikirjojen leijonia ollaanki ja ylpeitä siitä :) Jostain horoskooppikirjasta olen lukenut, että kaksi leijonaa ei sovi samaan huoneeseen. Meitä on ollut neljä saman katon alla ja vaari vielä toisella puolen pihaa :) Laitan joskus kuvaa siitä ku jaksan Seuraavaa tatuointia olenkin sitten miettiny paljon, tahtoisin jotain perheeseen liittyvää kuten; family comes first, tai jotain siihen suuntaan. Paikastakaan en ole vielä aivan varma, rintaan solisluun alle? Kämmenselkäkin saattas olla kiva paikka, kivuliaskin...

Kotona käyty, enkä olis halunnu lähteä pois.

Minä olen niin onnekas, että Mies lähtee mielellään meille kotia, ja tulee juttuun koko mejän porukan kans. Mietin joka päivä, että miten minä oonkaan löytäny tuon miehen. Kohta on kaks vuotta siitä ku tavattiin, ja vieläkin on niin rakastunut olo. Se oli kyllä rakkautta ensi silmäyksellä, en minä kykene vieläkään sitä selittämään. Se tunne kun huomaa yhtäkkiä olevan aivan toisen vietävänä. Kohta kaks vuotta, enkä minä vieläkään usko, että tuollanen mies olis olemassa, saatikka että se haluaa olla osa minun elämää. Kyllä sen 6 päivää kestää kun saa hänet takaisin ja samaan sänkyyn 3 yöksi. Jos nyt lopettas tämän avautumisen ja palais siihen mistä meinasin kirjottaa, eli mejän kotireissusta. :)

Oikeastaan asia, minkä takia mentiin käymäänn oli vaahteroiden suojaus. Äitillä on 5 vaahteraa pihalla ja net alkaa olemaan niin isoja, että lumi ei enää suojaa niitä. Päätettiin sitten kokeilla, josko peite auttas niitä selviämään talven haasteilta, kuten veljen kelkkailulta.. :) Näistä tuli aika hienot, kivat joulukuuset sitten ku luntaa on vähän enemmän.

Vaahterat ja alku talven maisemaa kotoa.

Käytettiin siis kahenlaista kangasta. Yhdessä puussa on Terrasta ostettua suojakangasta ja lopuissa on iskältä vietyä jonkin sortin imetyskangasta tai jotain (käytetään maarakennustöissä). Se oli hieman paksumpaa ja jämäkämpää entä kaupasta ostettu kangas.

Aapolassa oltiin Miehen kans yötä, se oliki taas aika jännä reissu :) Taas sai kylpeä kylmässä vedessä. En huomannu että poilerin töpseli oli irti seinästä... :D ja jäätiin lukkojen taakse, onneksi saunan ovesta pääsi pois :) Missään ei nuku niin hyvin ku siellä. Kaikki huolet ja stressi unohtuu, sitä vaan nauttii olostaan ja elämästä. Parasta on kun saa olla siellä rakkaiden kanssa. Ja kotia pääsee ku kävelee kilsan verran hiekkatietä. Tämä on siis Aapola:

Aapola pari vuotta sitten. Jenna mahto ottaa kuvan :)

Ja tämmönen saattaa olla sitten kotiovella vastassa:

Lotta, ja luonnetta löytyy :)

Aina net kysyy, että millon tuut takas. Se on kiva :) Mies meinas tulla kelkalla seuraavalla kerralla. Äiti meinas, kai sitä sitten pitäs lumen tulla pian maahan :D tai jotain tuohon suuntaan se lohkas :)

Vapaat alko, eikä yhtään liian aikasin.

Eilen kulta tuli takas kaupunkiin, ja toi mulle tuliaisen. Enkä ees tiiä mistä hyvästä! On mulla ihana mies! Sain tälläsen ihanan nallen, jonka pitelemässä sydämessä lukee; you make me smile. Toinen nalle on ollu mulla aina, sain sen perhetutuilta kun olin laitoksella. Eli yhtä vanha ku minähi, vähän ottanu väriä pintaan vuosien varrella, mutta sehän tuo vain luonnetta.

Minun unikaverit :)

Eilen alko myös sataan lunta!! Vihdoin ja viimein. Tänään pääsi siis leikkiin vähän autolla... :) Oli sitten pakko käydä tänä aamuna juoksemassa tuoreella lumella. Löysi taas uusia lihaksia, kun täyty pysyä pystyssäki samaan aikaan. Aurinkoki paisto kivasti, toivottavasti ensilumi olisi myös pysyvä. Mutta olihan se mukavaa, ilma oli raikas, lumi natisi kengissä ja oli taas paljon enemmän katseltavaa. Kuten jäljet lumessa:

Se oli jänes.

Onneksi alko parin päivän vapaat... Meinas jo viiminen tunti tehä tiukkaa minunhi kärsivällisyydelle. Tuntu että olisin voinu viskata kaikki lautaset lattialle ja lähtiä lätkimään. En tiiä miten jaksan seuraavan 6 päivän putken. Pitää varmaan ostaa jotain rauhottavia. Huomenna lähetään sitten Miehen kans meille kotia, ollaan varmaan yö siellä. Laitetaan äitin kans vaahterat talviteloille ja puuhaillaa varmaan muutahi yleishyödyllistä. Ollaan varmaan Aapolassa yötä, paras paikka heti kodin jälkeen. :) Konettahan minen sinne ota matkaan, mutta saatanhan minä käydä jotain kirjoittelemassa. Seuraavilla vapailla sitten pääsee Kittilään kummityvären ekoille synttäreille! Mistä tulikin mieleen, olen ollu samassa työpaikassa vuoden! Kukaan lähipiiristä ei varmaan olis tätä uskonu. :) Sitähän ei lasketa, että kävin työhaastattelussa.. ;)

No niin... :)

Kävin sitten työhaastattelussa, ryhmä sellaisessa, meitä oli 5 haastateltavaa ekassa ryhmässä ja yksi haastattelija, aikaa meni tunteroinen. Oli ihan mielenkiintosta. Tänään mulle hahmottu paremmin tämän hetkinen taloustilanne; olin ainut kuka ei ollut työtön. Soitto tuli sitten joskun seittemän pintaan, en saanut paikkaa. Kerrottiin, että olin jäänyt positiivisesti mieleen, mutta joku oli kiilannu eteen. Olen varasijalle ja kysyivät josko saisi soitella jos tilanne muuttuu. En sitten tiedä sanoiko haastattelija näin kaikille, mutta ihan mukava mieli mulle jäi kuitenkin koko hommasta. Ja yllätin jopa itseni, enkä kiukunnu töissäkään tänään! :) Sen kunniaksi kukkia :D

Tämä lilja tuoksu erittäin hyvältä :)

Jännä päivä tulossa.

Tänään mulla on työhaastattelu! En kyllä uskonu, että pyytävät minua, mutta onneksi kävi näin, saa tietää vähän enemmän millasta työtä olis tarjolla ja olishan se kiva jos net minuun tykästys :) Pääsis vähän inhimillisempään työhön... Minä oon aamun kahtonu ku linnut ja oravat juokseen ja lentelee lähipuissa, säikähtivät vissiin ku lunta meinaa alkaa sateleen :) Minä oon joka syssy harkinnu laittavani jonkun sortin lintulaudan pihalle, mutta minun häätys kiikkua melko korkealle puuhu, että näkisin kolmanteen kerrokseen aterioivat linnut. Uskoisin että olen jo saanu hullunpaperit tässä kerrostalossa.. On tullu kerättyä risuja ja touhuttua tuossa pihalla muutaki, ei niin normaalia :) Toisin sanoen ihan tavallista minulle. Mieski tulee huomenna takas, mutta mulla on taas iltavuoro.. eli pääsen joskus 21.00-22.00, pitkä ootus on vielä eessä.. Pääsee taas kertoon viikon tapahtumat, nyt onki tapahtunu aika paljon. Pitäs varmaan tehä jotain ruokaaki hälle, että jaksaa kuunnella minua ees jonku aikaa :D Minäpä informoin sitten miten haastattelu meni, pikkuhiljaa alkaa jänittään. En varsinaista haastattelua, vaan sitä että se on ryhmähaastattelu.

Tänään oli maanantai

Toisin sanoen minun viikonloppu meni jo ja nyt olis sitten 5 päivää töitä. Tuntu kyllä oikeasti ihan viikonlopulta, ja tänään todella oli MAANANTAI. Tavallaan oli kiva päivä, mutta mikään ei oikeen ottanu onnistuakseen; keitot meni yli, mikään ei pysyny kädessä ja pää kävi ylikierroksilla. Mutta oli tässä päivässä jotain hyväähi, minut pyyettiin maanantaiksi, siis ihan oikeaksi maanantaiksi, työhaastatteluun :) Ryhmähaastis, missä en kyllä vissiin ikinä ole ollu. Jännä nähä mitä siitä tulee :)

Kesä oli ja meni.

Olen huomannu useammassa blogissa kuvasarjoja kesästä. Juttuna oli esittää 5 kuvaa kesästä. Mulla tuottaa hieman haastetta se, etten ottanu kovin paljon kuvia tänä kesänä ja suurin osa niistäkin oli joko siskon kameralla otettuja tai kuvia ihmisistä (mitä nyt en voi tänne laittaa). Mutta enköhän minä jotain saa aikaseksi..

Tässä tosiaan olis mejän arsenaalia veljen rippijuhliin. Veli halus ehdottomasti mutakakut, hää on "vähän" makian perso, mutta pakkohan se oli tehä ku veli niin pyysi.

Näin meillä leivotaan :)

Tässä sitten Juhannus menu :) Isä ja veli toi viinä Saksasta oli erittäin NAM! Ilmakin oli aivan normaali lapin Juhannus, vettä sato melkeen koko ajan, välillä tuulen kans ja lämpöasteita oli ehkä se +10 astetta..

Normi Juhannus

Mies täytti heinäkuussa 25. Meilläpäin synttäsankari saa päättää millanen kakku tehään. Mies halus ehottomasti mansikkakakun ja paljon kermaa, minähän sitten tein. Kostutin sitruunamehulla ja väleihin mansikkahilloa, mansikoita ja Mariannemuruja, laitoin karkkeja myös päälle. Pohja ihan normi neljän munan kakku. Hyvää tuli. :)

Kesän eka mansikkakakku

Ja minun synttärikakku :) Äiti teki suklaakakkupohjan, jouduin ihte koristeleen, mutta tulipahan juuri sellanen ku ite halusin. Kostukkeena mahto olla sokeriliemi appelsiiniliköörillä maustettuna. Päällä suklaa-voi kuorrutus ja kävin pihalta vieraita ootellessa poimiin mansikat, vatut ja herukat.

Minun synttäkakku :)

Äiti anto kesän viimeisiä kukkia minulle matkaan. Joku lilja tämä oli, mutta en nyt muista mikä. Sellanen pesas/puskamainen kukka. :)

Kesäkukkia

Syksy on kaunista aikaa, joka kerta sama puu näyttää erilaiselta, lehdet kahisee jaloissa, saa kävellä lehtisateessa ja nauttia juoksemisesta ilman että henkeä alkaa ahdistaan. Tämmöstä oli olla perjantaina lenkillä ilta-auringossa. Muuten tosi kiva lenkki, mutta kaikki tämän alueen rokut ja hampit mahto olla liikenteessä, taas mietin että koira olis ollu kiva... Vaikka kesän viimeisen ja syksyisenlenkki kuvien välillä ei ole montaa päivää, päätin kuitenki laittaa tuon kukkakuvan. Syksy on minusta juuri sen takia ihanaa aikaa, aivan ku monta vuoden aikaa olis päällä yhtaikaa.

Havumetsää, kalliota ja aurinkoa.

Heippa kesä, alle vuosi niin nähdään uudestaan.

Mukava vapaapäivä :)

Sain imuroitua ennen puolta päivää, ja päätin sitten lähtä kävelylle kun oli niin ihana ilma. Tein sitte rapian tunnin lenkin ja ihastelin syksyistä luontoa ja talojen pihoja. Joku saattaa pian luulla että kyylään, mutta mulla kiinnostaa millasia pihoja ihmisillä on. :) Olis vaan se omahi piha, että vois sitten toteuttaaki kaikkia suunnitelmia... Ja sain viimein kiristettyä talvirenkaitten pultit, ilmanpaineet pitäs vaan muistaa laittaa kohilleen. :) Pyykitki kuivu viimein auringossa.

Sitten pistin kasvissosekeiton tulille. Keittoon tuli:

1 iso porkkana

4 perunaa

1/2 punasipuli

1/2 purjo

Kuullotin voissa ja öljyssä, lisäsin suolaa, pippuria ja paprikajauhetta. Annoin kiehua. Soseutin.

1 l vettä

40 g Koskenlaskija viherpippuri

40 g Olympia tuorejuusto

(pakettien loput)

Suolaa, Provancen yrttejä ja annoin kiehua hetken.

Kasvissosekeitto

 Ja tottakai soosi piti tehä tässä kattilassa, vaikka vähän iso kattila onki :) Hyvää tuli, syön varmaan viikon tuota!

Niin tosiaan, minähän olen myös osallistunut Lihattomaan lokakuuhun. Ilman lihaa en voi, enkä haluakaan elää, koska mielestäni ihminen tarvitsee lihaa ja siitä saatuja proteiineja. Onhan ihminen lihansyöjä! Mutta syön vain sellaista lihaa, minkä alkuperän pystyn selvittämään. Kuten Röngän lihat, omasta pakesteesta otetut hirven- ja poronlihat. Eli  jääkaapistani ei löydy leikkelemakkaraa (paitsi Miehen metukka), ei kanaa, eikä muutakaan. Ja on muuten ollu hyvä olo! Tein yks päivä jauhelihapihvejä ja niistä mulle ja Miehelle tuunatut hampparit, oli tosi hyvää, mutta olipa vatsa kovana pari päivää.

Keiton kiehuessa sain sitten aikaseksi siskolle sen pänikän. Kiva tehä toinenkin sisustusjuttu heti peräjälkeen, ja ekasta kerrasta viisastuneen. Laimensin siis maitoliimaa vedellä, aluksi puolet ja puolet, mutta tuli liian vetelää.Tällä kertaa laitoin puolet vähemmän vettä ja syntyi toimiva liisteri. sudin sitten pensselillä tapetin ja liimasin paikallee, pelti vaan oli vähän liukas, niin liima lähti "karkuun" paikoitellen, eikä tarttunu niin hyvin. Käytin samaa liisteriä liimatessani silkkinauhan purkkiin. Niin ja tapettihan on kotua, rempasta on aikaa 19 vuotta :D Muutettiin takas asumaan tasan 19 vuotta sitten Aleksiskiven päivänä, siitä minä sen muista :) Niin se aika rientää..

Tästä lähettiin

Ja tähän tultiin

Jonkin sortin risukkoa

 
Sisko tykkäs, se oli tärkeintä!

Minun päivällinen

Sain myös siskon houkuteltua kaveriksi lehvateatteriin kattoon Lentsikat. Ollaan ennenki käyty kattoon lasten lehvoja yhessä, kerran oli mejän lisäksi pari isää lastensa kanssa mejän lisäksi. Sisään heittäjä kahto meitä vähän ihmeissään ku oltiin ekana oottamassa sisään :D  Lentsikat oli ihan katottava elokuva, ei sitä tosin useampaa kertaa jaksais kattoa, niin kuin parhaimpia piirrettyjä. Niin ja vein tosiaan samalla siskolle tuon pänikän, se laitto keskeneräiset lapaset siihen. Minusta se oli aika hauska, ku mulla on omassani nuo villasukat :D Mukiin menevä vp siis. Huomenna jos sais ikkunat pestyä.

Näistä minun kuvista tosiaan huomaa että kämpässini eletään myös samaan aikaan. En tosiaankaan jaksa raivata kuvien taustoja :) anteeksi jos tämä ahistaa jotakuta, mutta aivan niin tarkka en jaksa vielä olla näitten kuvien kanssa. Miestäki alkaa kohta oleen ikävä, onhan se jo pari päivää poissa ollukki... 6 päivää minun pitäs aina olla yksinäni ja 4 päivää hän on sitten viihyttämässä minua. Tai nukkumassa ;)

Olen saanu jotain aikaseksi.

Kerroin, että aloitan aika paljon sisustus- ja käsityöprojekteja, tässä on siitä erittäin kuvaava foto.

Tässä kuvassa siis on uusin tekeleeni; 10 l suolakurkkusäilykepurkki, 19 vuotta vanhaa tapettia (mejän kotitalo rempattiin sillon), permanenttitussi, liisteriä, pensseli ja sakset. SEKÄ vielä hieman vaiheessa olevat villasukat Miehelle, ei olis ku 10 cm ja kavennus, niin olis valmis.... Mutta kun en ole vielä saanu aikaseksi. Koko ajan on kädet jostain kohtaa auki, ja kun olen allerginen villalle, niin hieman hidastaa. Syy se on tuoki :)

Käsityöpänikkä

Seuraavaksi pitäs tehä siskolle samanmoinen, roskiksen aiko tehä siitä. Hän tykkää vähän koristeellisemmasta, kultaa ja sellasta. Kävinkin jo äitin kans Tiimarissa ostoksilla, mutta siitä myöhemmin lisää. Nyt vois ottaa kuvat jo ekasta vaiheesta lähtien. Purkin otin eilen töistä mukaan, huomenna olis vp, ja jos on kökkö keli niin värkkään varmaan siskon roskiksen valmiiksi.

Tästä se lähtee :)

Ihka ensimmäinen kirjoitus... Hmm.. Millä pitäisi aloittaa, päässä vilisee vaikka ja mitä. Tämä on siis elämäni ensimmäinen blogi ja en nyt osaa päättää miten aloittaisin. Olen siis pohjimmiltani, ja tulen aina olemaan maatilantyttö, vaikka nyt asunkin kaupungissa (joka ei onneksi ole kovin iso). Päätin alkaa kirjoittaan blogia, että se toimisi oikeastaan päiväkirjana, jonne kirjoitan mitä minulle tapahtuu ja mitä yleensäkin teen. Toisin sanoen täältä saa lukea kokkailuista, leipomisista, luonnosta ja ihmisistä, jotka kuuluvat minun elämään.

Tällä hetkellä asun kerrostalo yksiössä, en tosin yksin. Mies oleilee täällä aina muutaman päivän ja lähtee taas viikoksi töihin. Ja täällä ollessaan osallistuu aika moniin minun projekteihin, ei hän aina niistä kovin innoissan ole, mutta tekee kuitenkin. Esim. tämän hetkinen projekti olisi uunin päälle asetettavat pari maustehyllyä. Porakone siis laulamaan, tosin Mies on hieman saamaton, että joudun ehkä odottaan viikonverran että saan nuo hyllyt seinään. :) Mutta se ei haittaa, koska nuo laudat ei välttiin ole aivan oikean väriset, niin ehdin sillä aikaa maalata net :D

Aapola

Näitä maisemia saa kohta ihastella. Vaikka minusta syksy on ehkä silti paras vuoden aika :)