Miksi Peku nukkuu pää alaspäin ja juuriko se söi minun kameran vai kavotinko sen ihan ite?

No niin, nyt alkaa taas vähän rauhottuun tämä elämä, myös tunnepuolella. Välissä meinannu tulla itku ihan typerästä asiasta ja tuntunu että kaikki asiat pyörii päässä yhtaikaa. Minähän olen nyt ottanu vähän kuviaki tästä mejän kaaoksesta, mutta kuten otsikossa lukee, minä en nyt löydä sitä kameraa mistään että voisin kuvia laittaa. Mutta voin hieman kertoa miltä keittiössä näyttää; yksi matto lattiassa (testimielessä), sanomalehtiä lattiatäys (kahisee aivan sama missä kävelee), tyhjien pahvilaatikoiden pino ja kukat lattialla. Ja tiskikone saatiin toissapäivänä ja tänään tuli poijat laittaan sen paikalleen, eka koneellinen menossa. Konehan oli integroitu, ja heti ainakin yksi huonopuoli tuli esiin, siitä ei näe millon se on valmis... ja arvatkaa vaan muistinko kattoa kelloa kun laitoin sen pyörimään, en. Konetiskiainetta en vaan muistanu eilen käydä ostaan, mutta onneksi koneen mukana tuli pari kipaletta tapletteja.

Kerrotaan sitten nyt mejän perheen uusimmasta jäsenestä. Me ollaan nyt oltu kaksi yötä yksin kun Taavi lähti Tornioon ja Peku on nukkunu yönsä melko hyvin. Peku nukkuu siis kylppäriin ja kodinhoitohuoneeseen rajatulla alueella, parit pissat se yön aika jättää lattialle mutta kakat se on ainakin nyt onnistunut säästämään aamulle kun mnnään pihalle. Kyllä se sisälle vielä pissaa, mutta onneksi hoksaa pissata nuitten sanomalehtien päälle. Nyt on menossa toiset päikkärit tälle päivää.

Lumi tuli maahan illan ja yön aikana.

Laatikosta löyty unikaveri.

Aamusin se on kamala puremaan, mutta kun muistaa komentaa heti aamusta niin laantuu näykkimiseksi, sekin pitäs vielä saada pois. Pekuhan oli aamulla aivan tohkeissaan kun koko piha oli aivan lumen peitossa (katoltaki oli lumet tullu alas), juoksi luun kanssa ympyrää niin pitkälle kun naru vaan anto myöten. Eikä tämä vahtikoira vierasta ketään, menee vaan vastaan ja nuuskuttelee. Naapurin labratorinnoutajaa se haukkuu, ekalla tapaamisella labbis murisi Pekulle ja siitä lähtien Peku seuraa tarkkaan missä kohin tietä se menee ja haukkuu kun on kohalla menossa. Eivät vissiin tule oikeen toimeen keskenään.

Muuttotarkastus ja muuttoilmotustehty.

18.9. oli talon luovutus ja esittely, eka yö omassa kodissa, koiruuden haku Ranualta ja tavaroita raidatessa. Peku on jo kotiutunut ihan hyvin, viime yö vaan oli vähän rankka kun vikisi ikävää moneen otteeseen. Ensimmäiset yöt yksin ilman Jetsua, joka jäi Ranualle, hää on toipunu vissiin vähän paremmin eroahdistuksesta. Melkonen menijä tuo Peku on, utelias ja uskaltaa mennä ja katsoa mitä nurkan takaa löytyy. Ihan tapaus, kuvia josksu myöhemmin.

Taloesittely tosiaan oli 18.9, mutta minä livistin paikalta ja jätin Taavin vahtiin. En minä oikeen tykänny siitä että toiset tulee kattoon mejän kotia ja arvostelee, mieluummin lähin hakeen uutta perheenjäsentä kotia. Tuli vaan sellanen olo, kaikkihan me tehdään itsemme näkönen ja omille tarpeillemme tarkoitettu koti, vaikkakin se olisi valmistalo. Jälkipostaus: Eli tällähän minä  tarkoitan sitä tunnetta, kun olet vaikka muuttamassa etkä halua olla paikalla kun asuntoa esitellään uudelle ehdokkaalle. En minä ainakaan halua olla kyyläämässä että mitä ne kyylää, kai te tiiättä mitä tarktoan, vai onkohan tämä joku minun oma juttu.

Pitäs vissiin jaksaa ottaa kuvia ja laittaa omakin kone toimintakuntoon, että voipi laittaa kuvia muutosta, kodista ja koirasta. Tällä hetkellä keittiön lattialla on varmaan neljän Lapparia siputtuna, eikä niitä tee mieli ottaa pois, kun Peku hoksaa kyllä että lehen päälle pissataan jos sisällä alkaa pissattaan. Palataan myöhemmin asiaan, Elina kiittää ja kuittaa tällä erää. Meinaa jo väsyttää kun yhdeksän tuntia juossu mummojen ja turistien perässä.

Viikko aikaa muuttoon ja huomenna reissuun.

Tontilla kävi tänään putkimies ja sähkömies, saunanki saapi jo päälle mutta suihku puuttuu. Tänään laitettiin myös reklamaatiota ulkopintojen viimeistelyjen suhteen. Toivottavasti ymmärtävät yskän, ikkunoiten pielet on melkeen kaikissa jonnekin päin kenollaan tai muuten väärin laitettu. Myös sivuterassin toinen betonipaalu on väärässäkohin, nätisti betoni näkyy rappusten alta.

Lisää kuvateksti

Tässä kuvassa näkyy myös missä vaiheessa ollaan ulkotäyttöjen kanssa. Viimenen sivu, enää ei olis kun liimata nuo palat yhteen ja levittää mustaa sepeliä kivien sisäpuolelle. Koirankoppikin tulee tuohon portaitten taakse, näin aluksi ainakin.

Huomenna lähtään hakeen koiruuksia etelästä pohjoseen. Ajan huomen aamusta Ranualle ja sieltä lähtään Kuopiota kohti, sisko tulee Tampereelta sinne ja mennään hotelliin yöksi. Aamusta haetaan koirat ja ajetaan takas. Pikanen reissu, mutta saahaanpahan hotelliaamiainen, tällä kertaa minun ei tartte maksaa siitä lystistä! Paitsi tietenki huone, mutta silti.

Valot tuli.

Tiskikonetta vaille valmis.

Vessa!

Uuu... Raksamies! Ja ruutupaita, voiko muuta toivoa?

Säpäkkä sähkäri kyllä oli, ei sillä kauaa menny kun kaikki pistokkeet oli paikallaan ja uuni, kiuas ja kaikki oli paikallaan. Eteinen on vielä niin pimeä etten jaksa siitä ottaa kuvia, enään viikko ja pääsee kantaan tavaraa sisään. Muurametaloiltakin soitettiin ja varmistettiin että passaako ajat luovutuksen ja esittelyn suhteen. Kysyi ekana että ehitäänkö me siivota siellä ennen esittelyä!! Meinasin kysästä että eikö työmiesten omien sotkujen siivoaminen kuulu niille, mutta en kehannu (paljon muutakin kävi mielessä mitä en viittiny sanoa). Imuroida ja tasoja pyyhkiä, ettei kengät jalassa tarvis mennä, kuulemma. Pakkohan se on siivota että omat tavarat voipi viedä sinne, en minä niin paljon työmiesten siivoukseen luota. Onneksi tätä kämpää ei tartte siivota seuraavaa varten heti, voi keskittyä tuohon ison talon siivoukseen.

Kaksi viikkoa muuttoon.

Muutto lähestyy ja paljon muutakin on mielenpäällä. Uusi koira, uusi työpaikka olisi ehkä tarjolla, haluanko minä ottaa vastaan sen työpaikan, jos minä sen saan, ehdinkö minä pakkaamaan kaikki kamppeet ja mihin minä saan mahtumaan muuttoon asti kaikki nämä pahvilaatikot. Ja huomenna asunnonvälittäjä tulee esittelemään tätä kämppää joillekin, tänne kaaoksen keskelle; teretulemast! 

Ja sitten voi persesuti, se välittäjä kun soitti tänään ja sano että näyttää tätä asuntoa joillekin huomenna, kysyi että olinko käyny kattoon netissä kuvia. Kävin sitten äsken kattoon, se tuhannen pässi oli ottanu 13 kuvaa tästä läävästä, 13 kuvaa! Minä en kestä, itku mulla pääsi ja Taavi vaan nauro vieressä, en minä pystyny ees kattomaan niitä, näin vaan että 13 kuvaa ja minun nätti "pieni" tiskivuori oli toisessa kuvassa. Miksi!?!

Mutta. Keittiö alkaa olemaan valmis. tiskikone ja yksi ovi puuttuu. Kattolistat on paikallaan ja ovet karmeineen, ovia vaan joutuu vähän säätäämään meinaa lonksua. On mulla ainakin tasoa minkä päällä leipoa ja tilaa laittaa ruokaa, odotan innolla. Taavi mietti että mitä näihin kaikkiin kaappeihin laitetaan, kyllä minä saan niihin kaikkiin jotain. Mahtavaa kun ei tarvi kaikkia kippoja ja kuppoja laittaa päällekkäin, ja sitten sen minkä tarvii on siellä kasan keskellä, eri kätevää. Vetimetkin mies oli laittanu paikalleen, kiva ukko. Erittäin tyytyväinen olen nuihin vetimiin, passaa hyvin tasoon ja muutenkin tuohon tyyliin. Pakastimen ovi vaan pitää kääntää toistekäsin, olin kyllä jo laittanu siitä sähköpostia, mutta eipä tuossa firmassa se informaatio kulje. Jämäköiltä nämä Puustellin kalusteet vaikuttaa ja kaapit on isot. Eteisestä ja työhuoneesta en ottanu kuvia, kun oli niin paljon tavaraa tiellä. Saunaanki oli tullu lauteet ja listat kaikkialle, kiuasta ei oltu vielä laitettu, eikä käsienpesuallasta.

Siinä ne vetimet nyt on. Ja Taavi, se tunki melkeen joka kuvaan.

Kodinhoitohuone.