Olipas rykäsy, nyt viikonlopun viettoon.

Kaheksan päivän työputki on nyt ohi! Tavallaan se ei tuntunu niin pitkältä mitä pelkäsin, johtuen osaksi siitä että kaikki päivät on yhtä mössöä. En todellakaan tiedä/muista mitä tapahtui minäkin päivänä taikka missä vuorossa oon ollu, saatikka mitä ruokaa oon tehny! Vähän meinas päivästä voimat ehtymään, ei jaksanu tallustaa aivan entiseen tahtiin ja nyt  on jalat kipeät ja turvoksissa. Eikä tartte kuunnella joululauluja muutamaan päivään, salissa net soi vielä niin kovalla ku immeisistä lähtee niin paljon ääntä, oravanpyöräkö? Ei voi aina ymmärtää. Kämppäkin on ku pommin jäliltä, huomenna pyykkään (viikkaan ensin vanhat pyykit pussista), tiskata tiskit molemmista altaista, kokeilla uutta pöytäliinaa minä löysin eilen kaupungilta ja jos pihallekin vielä ehtis touhuileen. Niin ja se minun lamppuprojektikin odottaa kaapissa, ukko toi mulle Dremelin (appiukolta sain suojalasit..) lainaan, saan kokeilla miten se toimii. Huomenna minä nukun ainakin yheksään, väsyttää jo nyt mutta yritän pysytellä hereillä vielä muutaman tunnin. Sen verran hyvin tosiaan menny nuo päivät sekasin, että en ole varma tuleeko Mies huomenna vai ylihuomenna takasi, muistaakseni ylihuomenna. Vois tehä taas vaihteeksi jotain oikeeta ruokaaki kämpilä, jää ruoanteko aika vähiin taas.

Päätin että paljastan hieman mejän suunnitelmia. Ei olla vielä päätetty millanen talo met rakennetaan/rakennutetuttaan, mutta yksi malli on tosi vahvoilla.

Ja tässä se nyt olisi;  Muurametalot

Yritetään löytää sellanen talo mitä tarvis muokata mahollisimman vähän rakenteellisesti, koska muutoksia siihen tulee varmasti jonku verran, esim. leivinuuni, net paneelit ja jonku verran muutaki. Oon onnellinen siitä, että miellä on suurin piirtein samanlaiset suunnitelmat siitä, millasessa talossa met halutaan asua.